Viikon retoriikkavinkki: suunnittele kysymys-vastaus-sessio

Monet puhujat tietävät, että puheen loppuhuipennus kannattaa suunnitella huolellisesti, koska siitä syntyvät tunne- ja muistijäljet jäävät elämään kuulijoissa. Yleisön tunnetilaa nostattava lopetus auttaa kuulijoita muistamaan sinut puhujana ja myös puheesi sanoman. Sama pätee kysymys-vastaus-sessioon.

Aina ei tajuta, ettei puhujan osuus välttämättä pääty puheen loppuhuipennukseen. Erityisesti esitelmätyyppisten puheenvuorojen jälkeen yleisöllä on usein mahdollisuus esittää kysymyksiä puhujalle. Näin ollen puhuja viettää vielä hyvän tovin kuulijoiden silmien ja korvien alla. Tämä merkitsee sitä, että sekä epäonnistumisen että onnistumisen mahdollisuudet elävät vielä puheen jälkeenkin.

On syytä varautua siihen, että kysymyksiä ei tulekaan tai että niitä tulee vain yksi tai kaksi. Antaa ponnettoman vaikutelman, jos tällaisessa tilanteessa olet hämilläsi ja toteat vain ykskantaan tilanteen päättyneen. Seuraavilla neuvoilla kysymys-vastaus-sessio hoidetaan kunnialla:

1) Jos yleisön joukossa on joku tuttavasi, ennen puhettasi voit pyytää häntä miettimään kysymyksen puheen jälkeisessä tilanteessa esitettäväksi.

2) Mieti ennen puhettasi, mistä aiheesta voisit puhua enemmänkin ja ennen kaikkea mistä aiheesta yleisösi haluaisi ehkä enemmän tietoa. Kun jälkitilanteessa kysymykset alkavat ehtyä, nosta esille vielä tällainen pointti. Kerro yleisölle lausuvasi pari tarkentavaa sanaa valitsemastasi aiheesta, koska se mahdollisesti synnytti kuulijoissa pohdintoja. Kun olet pitänyt valitsemastasi aiheesta hienon pienoispuheen, on hyvä hetki lopettaa.

3) Jos kysymyksiä tuntuu riittävän,  odota että kohdalle tulee joku oikein herkullinen kysymys, johon tiedät osaavasi vastata loistavasti. Kysymyksen kuultuasi voit ensin lyhyesti todeta, että aika sallii vielä tähän kysymykseen vastaamisen. Sitten esität loistavan vastauksesi ja kiität yleisöä. Lopetuksesi on tällöin hyvin vahva.

4) Ennen kysymystä ei kannata sanoa, että tulossa oleva kysymys on viimeinen. Kysymys voi olla lattea tai sitten niin vaikea, ettet osaa vastata siihen. Tällaiseen olisi noloa lopettaa.

5) Ota huomioon, että yleisö on pääasiassa tullut kuuntelemaan sinua, ja kysymys-vastaus-sessio on siihen nähden ylimääräinen lisä. Pidä jälkitilanne siis sopivan lyhyenä. Latistaa tunnelmaa, jos tilanne vain venyy ja väki alkaa raahautua penkkirivien väleistä ovea kohti.

Kategoria(t): Ei kategoriaa. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

6 vastausta kohteessa Viikon retoriikkavinkki: suunnittele kysymys-vastaus-sessio

  1. Todella hyviä vinkkejä, kiitos. Jotkut olivat minulle täysin uusia. Täytyypi testata.

  2. Kiitos, Jason, kommentistasi. Olennaisinta on se tajuaminen, etteivät vaikuttamismahdollisuudet pääty välttämättä peroratioon. Loistavankin puheen ylle voi langettaa kielteistä varjoa, jos kysymys-vastaus-sessiossa tyrii pahasti. Ja toisaalta onnistunut kysymys-vastaus-sessio voi olla kuin piste ii:n päälle.

  3. Mikko Sivonen sanoo:

    Antti, kirjoituksesi ovat erittäin mielenkiintoisia ja rakentavia. Kiitos!

  4. Matti Taneli sanoo:

    Hei hyvä Antti Mustakallio,

    Kiitos, hyviä ohjeita. Itse ajattelen niin, että on hyvä todeta ennen puhetta,
    tai puheen alussa, että sitä voi kommentoida kysymyksin, huomioin tai
    muulla tavoin esimerkiksi noin 10 minuutin ajan tai jonkin muun sopivan
    ajan. Näin jokainen halukas voi varautua miettimään kysymystään tms.
    jo puheen aikana.

    Jos puhuja on hyvin valmistautunut, osaa asiansa ja on itse TODELLA kiinnostunut esittämästään, niin edes pieni “epäselkeys” tai “änkytyskään” ei kovinkaan paljon häiritse, jos puhuja kykenee luomaan autenttisen tilanteen, sellaisen tunnelman, jossa ilmenee kuulijoita kunnioittava sävy. Esityksen tyyli on tärkeää! En
    tarkoita tyylillä menetelmää, vaikka metodikin on tärkeää. Tyyli syntyy
    siitä, että puheen sisältö, esitystapa, tunnelma muodostavat ehyen kokonaisuuden,
    joka koskettaa kaikkien läsnäolioiden “sisintä olemusta”. Hyvässä puheessa
    on aina pieni annos, jos ei mystiikkaa, niin “taikuutta” tai vice versa. Karismaattiset puhujat (vs. byrokraattiset puhujat alá Max Weber, joka puhuu de facto johtajista)
    vastaavat kuulijoidensa motiveihin heidän tiedostamattaan. Tämän takia he
    saattavat olla myös vaarallisia.

    ystävällisesti Matti Taneli

  5. Hei, Matti. Tuo on tärkeä painotus, että puhuja seisoo omalla olemuksellaan puheensa takana. Juuri se luo autenttisen tunnelman ja kaappaa yleisön mukaan.

Vastaa käyttäjälle Jason Lepojärvi Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*

Voit käyttää näitä HTML-tageja ja attribuutteja: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <strike> <strong>