Naurettavaa retoriikkaa – huumori vaikuttamiskeinona

Edessäsi on haastavia puhetilanteita. Eräs yleisö on vastahankainen tuleville muutoksille, joita sinun tulee ajaa läpi. Toiset eivät taas luota sinuun niin paljon kuin toivoisit. Kolmas joukko on uneen vaipumaisillaan. Kuinka kohdata nämä vähemmän ihanteelliset yleisöt ja selviytyä tilanteista voittajana?

Antiikkista hupia

Mainiossa (ja suositeltavassa) puhetaidon oppikirjassaan Puhevalta Juhana Torkki käsittelee muutosvastarintaisen yleisön tapausta ja tunnistaa kuulijoiden kielteisten tunteiden takana pelon. Pelko tuntemattomasta tulevaisuudesta ja epävarmuuden kokemus lamauttavat. Pelontunteen purkamiseksi Torkilla on yksi vastalääke ylitse muiden: huumori.

Tämän lääkkeen tunsivat jo muinaiset roomalaiset. Ja tämä lääke onkin varsinainen yleistroppi. Torkki lainaa mestarireettori Marcus Tullius Ciceroa:

On selvää, että puhujan on osattava myös naurattaa kuulijoita, monestakin syystä. Ensiksikin, hilpeys synnyttää aina hyvää mieltä sitä kohtaan, joka sen saa aikaan. Toiseksi, jokainen arvostaa, jos puhuja yhdellä ainoalla osuvalla sanalla osaa torjua hyökkäyksen tai hyökätä itse. Kolmanneksi, terävä huumori lannistaa ja lamauttaa vastustajan, vie häneltä arvostuksen, säikäyttää häntä ja torjuu hänet; puhuja itse näyttää sivistyneeltä ja fiksulta. Neljänneksi – ja tämä on tärkeintä – huumori keventää tunnelmaa ja poistaa jäykkyyttä. Usein vitsillä voi kuitata kiusalliset asiat, joiden kumoamisessa järjellisin argumentein olisi täysi työ.

Cicero siis katsoo, että huumoria taiten käyttävä puhuja saa osakseen yleisön mielisuosion ja arvostuksen. Huumori lamauttaa vastustajat ja osoittaa puhujan nokkeluuden. Ja jos pitää kumota hankalasti kumottavia näkemyksiä, huumorin avulla voidaan löytää yllättäviä oikopolkuja.

Hauskuuden kuusi hyötyä

Kuinka oikeassa Cicero jo muinoin olikaan. Huumorin tehoa ja toimivuutta on tutkittu paljon myös meidän aikoinamme, ja tulokset vahvistavat entisaikojen ihmisten tarkkanäköisyyden.

1) Huumori tekee puhujasta pidetyn.

Huomattava määrä tutkimuksia tukee sitä, että taitava huumorin käyttö tekee puhujasta pidetymmän, ystävällisemmän tuntuisen ja auttaa siten luomaan myönteisen kontaktin puhujan ja yleisön välille. Nämä seikat tunnetusti helpottavat pyrkimyksiä vaikuttaa ja vakuuttaa kuulijat. (Weinberger & Gulas 1992)

2) Huumori lisää puhujan luotettavuutta.

Meillä on taipumus luottaa niihin, joista pidämme. Siksi ei olekaan ihme, että huumori lisää puhujan luotettavuutta yleisön silmissä.  Lisäksi huumorin myötä puhuja koetaan sosiaalisesti vetovoimaiseksi ja taitavaksi kommunikoijaksi. Tässä huumorin käytöllä ja tarpeella on kuitenkin rajansa: joissain tapauksissa hauskuuden on todettu vähentävän yleisön käsitystä puhujan asiantuntemuksesta. Jo muutenkin suurta luottamusta nauttivien eksperttien ei tarvitse vääntää vitsiä: siitä voi olla jopa kielteisiä seurauksia. (Wanzer, Booth-Butterfield & Booth-Butterfield 1996)

3) Joissakin tapauksissa itseironia tekee puhujasta pidetymmän.

Itseironian käytössä tulee olla tarkkana. Jos puhuja jo muutenkin nauttii yleisön silmissä kohtalaista tai merkittävää luottamusta, omista heikkouksista murjaistut epäsuorat letkautukset tekevät hänestä vielä pidetymmän. Kyky nauraa itselle ja tunnistaa omat heikkoutensa osoittaa, ettei puhuja liihota omissa korkeuksissaan vaan asettuu tavallisten kuolevaisten tasolle. Tämä ei kuitenkaan toimi niiden puhujien kohdalla, joihin yleisö ei kohdista suurta luottamusta: heidän itseironiset kommenttinsa saattavat vähentää kredibiliteettiä entisestään! (Hackman 1988, Chang & Gruner 1981)

4) Nauru pehmittää yleisön ja viekoittelee nihkeimmätkin vastaanpanijat mukaansa.

Amerikkalaisissa television hupisarjoissa käytetään taustanaurua. Tarkoituksena on saada keskinkertaisetkin vitsit tuntumaan hauskemmilta. Jujuna on se, että koska niille nauretaan, nauruun on helppo yhtyä. Tämä sosiaalipsykologien hyvin tuntema ilmiö (engl. social proof) toimii erityisesti sellaisissa tilanteissa, jossa oikean toimintamallin valitsemisessa on epäselvyyttä. Tällöin toimitaan yleensä sen mukaisesti, miten ympärillä olevat muut ihmiset reagoivat. Kun puhuja saa yleisön nauramaan, nauru tarttuu ja lopulta vastahankainenkin kuulija saattaa nauraa muiden mukana – ja ehkä jopa muuttaa suhtautumistaan puhujan sanomaan.

5) Huumori kaappaa huomion.

Nerokkaan hauska televisiomainos (niitä on vähän…) saa osakseen runsaasti huomiota. Ehkä emme menekään jääkaapille juuri silloin tai vaihda kanavaa. Huumorin avulla voidaan erottua harmaasta massasta ja herättää huomiota. Sama toimii puheessa tai vaikka opetuksessa. Aivojen naurualuetta kutitteleva tsoukki vie tahtomatta mukanaan. Ylöspäin vetäytyvät suupielet ja naurunhörähdys tai pidempikin hohotus herättävät uneen hiljalleen vaipuvan kuulijan ja tekevät kaikki tarkkaavaisiksi.

6) Huumori häiritsee päättelyä – joskus tarkoituksellisesti.

Cicero oli oikeassa siinäkin, että joskus vaikeat vastaväitteet ohitetaan parhaiten huumorin keinoin. Tällaisissa tilanteissa huumori ohjaa kuulijoiden huomiota pois viestin sisällöstä. Näin ollen yleisön valmiudet tarkastella sanomaa kriittisesti heikkenevät. He muodostavat siten mielessään vähemmän vasta-argumentteja. Nauru voikin olla todella tehokas keino riisua kuulijat aseista.

Kuinka temppu tehdään?

Kuinka sitten olla hauska? Tämä on oikeastaan uuden blogipostauksen aihe, ja varmasti sellainen alue, jota ei voi opettaa toiselle niin kuin kemian kaavoja. Mutta aivan lyhyesti tästäkin:

Malcolm Kushner, huippusuosittu amerikkalainen “huumorikonsultti”, lohduttaa: puhujan ei tarvitse olla syntymähassu ollakseen viihdyttävä ja saadakseen yleisön nauramaan. Kirjassaan Esitystaito keltanokille Kushner käy läpi koko joukon helposti omaksuttavia tapoja ujuttaa puheeseen huumoria siten, että hauskuus on vieläpä sidoksissa esitettävään asiaan. Aiheeseen on syytä palata myöhemmin.

Lukija on syytä palkita siitä, että hän on jaksanut lukea tänne asti. Mikäli tähän mennessä ei ole vielä riemu irronnut, rohkaisen painamaan alla olevaa linkkiä. Voiko joku väittää, että tuo ei ole hauskaa?

“Isä, saadaanko me kokeilla marihuanaa?”

Kirjallisuus

Chang, M. & Gruner, C. R. (1981) “Audience reaction to self-disparaging humor.” Southern Speech Communication Journal 46, 419-426.
Hackman, M. Z. (1988) “Reaction to the use of self-disparaging humor by informative public speakers.” The Southern Speech Communication Journal 53, 175-183.
Kushner, Malcolm (2000) Esitystaito keltanokille. Suom. Juha Sointu. Satku.
Torkki, Juhana (2006) Puhevalta: Kuinka kuulijat vakuutetaan. Otava.
Wanzer, M. B.; Booth-Butterfield, M. & Booth-Butterfield, S. (1996) “Humor and social attraction: Are funny people more popular? An examination of humor orientation, loneliness, and social attraction.” Communication Quarterly 44, 42-52.
Weinberger, M. G. & Campbell, L. (1991) “The impact of humor in radio advertising.” Journal of Advertising Research 31, 44-52.
Kategoria(t): Ei kategoriaa. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

11 vastausta kohteessa Naurettavaa retoriikkaa – huumori vaikuttamiskeinona

  1. Its such as you read my thoughts! You seem to know so much about this, such
    as you wrote the e book in it or something. I think that you could do with
    some % to pressure the message home a little bit, however other than that, this is
    excellent blog. A great read. I will certainly be back.

  2. Attempting to make your ex-spouse jealous is one of the worst
    points you can do if you wish to acquire back with your ex, given that all it is going to do is show him that
    you have actually relocated on and that he should do the same.
    Stay clear of getting dismayed if he is viewing someone else, considering that you will not
    be able to stop it no matter exactly what you attempt.

  3. Everyone loves what you guys are up too. This sort of clever
    work and reporting! Keep up the wonderful works guys I’ve you guys
    to our blogroll.

  4. Hello, i believe that i saw you visited my site so i got here to go back the favor?.I’m attempting to find
    things to enhance my website!I guess its adequate to use some of
    your concepts!!

  5. Saludos . Quise dejar mi huellita y de paso aprovechar
    para hacerte saber que tu investigación me fue de mucha ayuda en una tarea que tenía atrasadísima porque toda
    los artículos que había encontrado antes de leerte era muy dudosa o poco confiable.
    Infinitas gracias

  6. It’s remarkable in favor of me to have a web page, which is valuable in favor of
    my know-how. thanks admin

  7. Today, I went to the beachfront with my kids. I found a sea shell and gave
    it to my 4 year old daughter and said “You can hear the ocean if you put this to your ear.” She placed
    the shell to her ear and screamed. There was a hermit crab inside and it pinched her ear.
    She never wants to go back! LoL I know this is completely off topic but I had to tell someone!

  8. Pretty great post. I simply stumbled upon your blog and wished to mention that I have truly enjoyed surfing around
    your blog posts. In any case I will be subscribing to your
    rss feed and I’m hoping you write once more very soon!

  9. Quality articles or reviews is the important best time to start mma attract
    the people to pay a visit the site, that’s
    what this website is providing.

  10. keyword sanoo:

    It will remain a wonderful reminder of the 25th anniversary milestone.

    I must admit it was a golden ‘silver’ minute even though I knew that my silver sack was nothing but
    a panacea, real or imagined, for my distressed emotions following the accident.
    All non-believers, who don’t think that “rock and roll” is dead,
    should take a look at today’s music charts.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*

Voit käyttää näitä HTML-tageja ja attribuutteja: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <strike> <strong>