Exordium – tästä se alkaa

Exordium oli antiikin roomalaisessa retoriikassa käytetty nimitys puheen aloituksesta. (Kreikankielisessä maailmassa nimitys oli prooimion.) Voisikohan uuden blogin ensimmäisestä postauksesta käyttää samaa termiä? Miksipä ei, joskin internetissä julkaiseminen poikkeaa jokseenkin julkisesta puhumisesta. Kun puhuja käy työhön, hän yleensä tuntee yleisönsä ja sen asettamat haasteet. Netissä julkaistavan tuotoksen yleisö on puolestaan aivan rajaton.

Voidaan hyvin kysyä, mitä on retoriikka internetissä; perinteisen retoriikan kaksi peruspilaria kun ovat puheen sisältö ja yleisö. Nyt jälkimmäinen näistä on hämärän peitossa – eihän blogin pitäjällä ole hajuakaan, kuka tulee hänen tuotostaan kurkkimaan. Asiaan on syytä syventyä tarkemmin myöhemmin.

Maastamme puuttuu suomenkielinen retoriikkablogi. (Ruotsinkielinen on: Mika Hietanen kirjoittaa suosittua blogia sivustollaan rhetor.fi.) Asiantila vaatii korjausta. Retoriikka on ollut nimittäin jonkinlaisessa maltillisessa noususuhdanteessa viime vuosikymmenen alusta lähtien. Parhaiten kehitys on nähtävissä siinä, että viime vuosikymmenen aikana julkaistiin suomeksi monia retoriikkaa käsitteleviä kirjoja. Näitä ovat esimerkiksi klassista retoriikkaa helposti ja hauskasti esittelevä Göran Häggin Hyvin puhuttu (ruots. Praktisk retorik, Tammi 2001), filosofisesti retoriikkaa lähestyvä Jan Blomstedtin Retoriikkaa epäilijöille (Loki-kirjat 2003), Juhana Torkin suosittu klassisen retoriikan pohjalta ponnistava puheopas Puhevalta (Otava 2006), Jukka-Pekka Puron Retoriikan historia (WSOY 2006) ja Aulikki Vuolan kelpo suomennos Ciceron Puhujasta-teoksesta (lat. De Oratore, Gaudeamus 2009).

Erityisesti Juhana Torkin teos Puhevalta ja sen tiukka kritiikki maamme puhetaidon näivettyneestä tilasta ovat herätelleet ihmisiä laajemminkin oivaltamaan retoriikan tajun ja taidon tärkeyden. Monet ovat havahtuneet siihen, ettei meidän tarvitse tyytyä kankeisiin ja nukuttaviin puheisiin vaan yleisönä voimme vaatia enemmän. Monet ovat vaatineet enemmän myös itseltään, koska ovat tajunneet, ettei retoriikan ja puhetaidon opettelu ole elämää suurempi asia: jo muutamia perusasioita viilaamalla monet puheet ovat saaneet aivan uudenlaista ilmaa siipiensä alle. Ja lisäopinnot ovat tehneet valmiiksi hyvistä puhujista huippuja.

Retoriikka on tietenkin laajempi ilmiö kuin pelkkä puheen pitämisen taito. Klassinen retoriikka luonnollisesti askaroi puheiden kanssa, koska antiikin maailma oli suullisen kommunikaation maailma. Julkinen puhe oli tuolloin keskeisemmässä asemassa kuin meidän aikanamme, jolloin kommunikaation muodot ovat lisääntyneet räjähdysmäisesti. Klassinen retoriikkaa on kuitenkin se, jolta meidänkin aikanamme on syytä ponnistaa: Aristoteleen, Ciceron ja Quintilianuksen opeilla ja soveltamisella nykyaikaan saadaan valmennettua huippupuhujia. Lisäksi moderni retoriikan tutkimus nojaa antiikin perinteeseen, jota ei näin ollen sovi hyljeksiä.

Puheiden lisäksi retoriikan taitoja voi soveltaa kirjalliseen ilmaisuun, neuvotteluihin, keskusteluihin ja kaikenlaiseen muuhunkin ilmaisuun ja kommunikaatioon. Eikä tässä kaikki: Retoriikkaa voi käyttää myös analyysin ja ymmärtämisen välineenä. Retoriikan taidoissa harjaantunut havaitsee nopeasti, miten häneen yritetään vaikuttaa ja kuinka hänet pyritään vakuuttamaan. Retoriikan voi viedä niinkin pitkälle, että sen linssin läpi voidaan tarkastella koko todellisuutta ja hahmottaa isoja olemassaolon kysymyksiä. Voidaan nimittäin perustellusti väittää, että koko sosiaalinen todellisuus on retorisesti rakentunut, eli todellisuus on retoristen suhteiden ja vaikutusten verkko, jota kukaan ei voi paeta.

Suomenkielinen retoriikkablogi on odottanut perustamistaan, mutta tilanne korjaantuu nyt. Retoriikan taito -blogissa on määrä tarkastella retoriikkaa monin eri tavoin. Yhtäältä tarkastellaan antiikin retoriikkaa ja sen hienouksia. Toisaalta tartutaan nykypäivän retorisiin tilanteisiin ja esitetään ajankohtaisanalyysia. Pyrkimyksenä on kartoittaa retoriikan rajoja, löytää retoriikkaa sieltäkin, mistä ei heti arvaisi etsiä.

Retoriikan taito ei pyri korkeisiin filosofisiin sfääreihin saati esittämään jotain akateemista retorista tutkimusta eteenpäin vievää. Ennemmin tarkoituksena on herättää lukijan kiinnostus retoriikkaa kohtaan, synnyttää keskustelua, antaa välineitä omaan oivaltamiseen ja johdattaa lukijoita entistä parempiin retorisiin suorituksiin, eli vaikuttavampaan ja vakuuttavampaan puhumiseen ja kommunikointiin.

Tämä on visio siitä, mitä tuleman pitää. Mitä todellisuus tulee olemaan, jää nähtäväksi. Kun kiven pistää vierimään, se löytää lopulta omat tiensä ja voi päätyä yllättävillekin poluille.

Kategoria(t): Meta Avainsana(t): , , , , , , , , , , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaus kohteessa Exordium – tästä se alkaa

  1. Mika Hietanen sanoo:

    Hieno aloite, Antti! Tätä kyllä Suomessa tarvitaan.

    Kiitos oman blogini mainitsemisesta – kohta kaksi vuotta olen silloin tällöin kirjoitellut ja lukijamäärät ovat myös jakautuneet epätasaisesti. Eniten luetut postaukset liittyvät muotiin, terveyteen, politiikkaan ja mainontaan … Kaksi ensimmämistä olen käsitellyt ehkä viisi–kuusi kertaa ja niitä onkin sitten luettu ehkä noin sata kertaa enemmän kuin perinteisiä retorisia aiheita käsitteleviä tekstejä. Joten tässäpä retorinen haaste: asiablogi, joka kohtaa laajemman lukijakunnan.

    Siskoni aloitti blogin vuosi sitten ja sitä on kohta käyty katsomassa puoli miljoona kertaa … Hän kirjoittaa lyhyitä huomioita arjestaan – edelleen suuren yleisön suosituin blogiteema.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*

Voit käyttää näitä HTML-tageja ja attribuutteja: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <strike> <strong>